Löytymisen jälkeen metallipinnoitettu peräsin 18-luvun sota-aluksesta, joka haaksirikkoutui Sisilian edustalla vuonna 1718, raportoitu Divernet Irlantilainen sukellusryhmä otti viime kuussa yhteyttä omasta Italiaan liittyvästä peräsinlöydöstään viime kesänä.
Sukeltajien löytämä harvinainen kuparipäällysteinen peräsin on yhdistetty brittiläiseen kauppalaivaan nimeltä Elpyminen30 metriä pitkän aluksen kerrotaan olleen lastattuna arvokkailla italialaisilla patsailla ja muilla aarteilla, kun myrsky ajautui sen pois kurssilta ja upposi Carnsore Pointin edustalla Wexfordissa Irlannin kaakkoisrannikolla vuonna 1787.
Kuusi miehistön jäsentä kuoli uppoamisessa, mukaan lukien kaksi kapteenin poikaa.

Sukeltajat löysivät peräsimen noin 20 metrin syvyydestä suhteellisen piirteettömältä merenpohjan alueelta. Se sijaitsi noin 200 metrin päässä paikasta, josta aiemmat magnetometritutkimukset olivat antaneet ymmärtää, että ElpyminenPuurunko on hautautunut 2–3 metrin hiekkakerrokseen. Aluksessa uskotaan olevan jäljellä useita marmori-, muu kivi- ja pronssiesineitä.
Tunnistamattoman aluksen sijainti oli vahvistettu tutkimusalukselta tehdyillä monikeilakointitutkimuksilla. Keary osana INFOMAR Irlannin merenpohjan pitkän aikavälin kartoitus, jota suorittaa Irlannin geologinen tutkimuskeskus ja sen kumppaneita.

6.8 metriä pitkä peräsinlapa löydettiin kokonaisena pronssiset kiinnityspultit ja osa peräpylväästä edelleen kiinnitettynä – mikä viittaa siihen, että laiva oli kohdannut äkillisen ja rajun lopun.
Tällaisten peräsimien uskotaan olevan säilyneet hyvin harvoissa tapauksissa, ja sukellusryhmä on ottanut yhteyttä merimuseoihin ympäri maailmaa toivoen selvittävänsä löytönsä harvinaisuus.
Ennen rauta- ja teräslaivojen aikakautta puutavarakauppa-alusten rungot päällystettiin joskus kuparilla. Kuninkaallinen laivasto otti tämän käytännön käyttöön sota-alustensa nopeuttamiseksi – tosin vasta 1850-luvulla.
Elpyminen rakennettiin Chesterissä vuonna 1773, ja suunnilleen tuolloin, kuten sukellusryhmä on saanut tietää, vain noin 200 Britannian kauppalaivaston 10,000 XNUMX aluksesta oli kupariverhoiltu.
Vakuuttamaton lasti
Laiva oli matkalla Lontoosta Dubliniin kuljettaen taideteoksia, kuten marmoria ja muita kivipatsaita, jotka Charlemontin jaarli oli ostanut Italiasta yhdeksän vuotta kestäneen Euroopan-kiertueensa aikana. Hän oli hankkinut veistokset koristamaan Irlannin pääkaupunkiin rakenteilla olevaa tullikamaria, mutta hänen arvokkaan lastinsa uskotaan olleen vakuuttamaton.
Elpyminen sanottiin myös kuljettaneen "määrää rikkaita ja harvinaisia taide- ja luontoesineitä", jotka irlantilainen pankkiiri John La Touche oli kerännyt Euroopasta. La Touchen, kuten Charlemontin jaarlin, sanottiin olevan yksi Euroopan rikkaimmista miehistä.

Vaikka virallista lastiluetteloa ei ole löydetty, laivalla oletettuihin aarteisiin kuului muun muassa St. Helenan paluun tehneen kuvernöörin Daniel Corneillen koko kotitaloustavarasto.
Viiden hengen sukellusryhmää johtaa paikallinen merenkulun tutkija Edmond O'Byrne, joka myös pyörittää kuivapuku korjaus- ja myyntiliiketoimintaa. Hän on käyttänyt noin 40 vuotta etsien Elpyminen, siitä lähtien, kun laivasta kertovat tarinat ensimmäisen kerran kiehtoivat hänen mielikuvitustaan.
”Olimme ensimmäisten vesisukeltajien joukossa tässä Irlannin kolkassa”, O'Byrne kertoi. DivernetLöysimme pääasiassa maailmansotien hylkyjä, mutta sitten kuulin… Elpyminen vuonna 1985. Laivan uskottiin pitkään uponneen matalikkoon, mutta löysimme tuolta ajalta sanomalehtiartikkelin, jonka mukaan se oli kadonnut syvempiin vesiin.
"Meillä ei tietenkään ollut GPS:ää, ja paras mitä siihen aikaan pystyimme tekemään, oli käyttää magnetometrejä."
Ankkurit ja teekannut
Nyt uskotaan, että haudattu laiva oli irrottanut ankkurit, mikä olisi tehnyt magnetometrin signaaleista parhaimmillaankin heikkoja. Tutkimusryhmä löysi sen, minkä he uskovat olevan yksi Elpyminenn ankkurit ja ketju lähistöllä viime vuonna.



Vasta vuonna 2021 tiimi löysi paikan, jossa hiekkapohjasta työntyi esiin puutavaraa. He löysivät analysoitavaksi yhden puukappaleen, raportoivat löydöstään ja löysivät alueelta esineitä, kuten koristeellisen kupariteekannun, mustepullon ja valurautaisen lieden osia.



"Merkittävä löytö"
"Olen 99% varma, että se on Elpyminen”, O’Byrne kertoi Ireland’sille Kansallismonumenttien palvelu, mutta toistaiseksi NMS on pysynyt välinpitämättömänä kaivausten aloittamisesta. Se on todennut, ettei sillä ole aikomusta yrittää tunnistaa hylkyä niin kauan kuin se on luonnollisesti hiekan suojaama, ja on sitoutunut ainoastaan "pitämään tilanteen seurantana".
Sukeltajat, joilla on häiriötön sukelluslupa, ottaisivat luonnollisesti mielellään vastaan mahdollisuuden työskennellä meriarkeologien kanssa hylkypaikan kaivauksissa – joten peräsimen löytäminen viime kesänä antoi heidän toiminnalleen uutta pontta. "Se oli todella jännittävää – emme olisi koskaan odottaneet sitä", O'Byrne sanoo.
Museokeskustelut sikseen, hän toivoo, että Divernet Lukijoilla saattaa olla tietoa, joka auttaisi asettamaan löydön kontekstiin. Jos 18-luvulta peräisin oleva kuparipäällysteinen peräsin voidaan todistaa niin harvinaiseksi löydöksi kuin tutkimusryhmä uskoo, se saattaisi rohkaista viranomaisia harkitsemaan uudelleen hylyn kaivausten sallimisen mahdollisia etuja.
Irlannin merenkulkuinstituutti Presidentti Joe Varley on osoittanut kunnioitustaan sukellusryhmälle ja kutsunut heidän peräsinlöytöään "erittäin merkittäväksi", ja sukeltajat toivovat, että esine voitaisiin jonain päivänä nostaa säilytettäväksi ja esillepanoa varten.
Kuka tahansa, jolla on tietoa sukellusryhmän löydön harvinaisuudesta tai muusta luonteesta, voi ottaa yhteyttä Edmond O'Byrneen osoitteessa edmondobyrne@gmail.com tai soittaa numeroon 0868 173477.
Myös Divernetissä: Sisilian sukeltaja löysi matalan peräsimen ja syvän tykin, SUKELTAJIEN TUDOR-ASEELLA SAALIISI BRITANNIAN JA IRLANNIN VÄLISEN SEIKKAILUN, Lusitanian aiheuttama järkytys, MALIN HEAD, IRLANTIN HYLKYSUKELLUSMAGNETTI