Syväsukellusta ei aina tarvita jännittävien vedenalaisten löytöjen tekemiseen – joskus ne voivat olla piilossa matalikossa.
Turkkilainen sukeltaja on löytänyt muinaiset jäänteet aiemmin epäillystä Egeanmeren satamasta, jotka ovat peräisin 4-luvulta eKr. – ja hän käytti vain Decathlonin koko kasvot snorklausta. naamio tällä hetkellä.
Denem Orhun, 39, työskentelee ohjelmistokehittäjänä musiikkijulkaisija TuneCore in -palvelussa New York, mutta kesällä 2020 oli palannut kotimaahansa a loma vaimonsa perheen kanssa Izmirin maakunnassa.
Hän snorklai lähellä rantaa Dikilin kaupungin pohjoispuolella, joka on vastapäätä Kreikan Lesboksen saarta. "Se on melko matala siellä, mutta siellä on jonkinlainen riutta, joka on täynnä villieläimiä", Orhun kertoi Divernetille. ”Se on itse asiassa upein riutta, jonka olen nähnyt Egeanmerellä. Sitten syvyys laskee nopeasti, mutta snorklain noin 2 metrin korkeudessa.
Silloin Orhun huomasi merenpohjassa olevien pylväiden jäännökset. Koska hänen äitinsä oli ollut arkeologi, hän oli ollut kiinnostunut aiheesta lapsuudesta asti ja päätti tutkia paikkaa tarkemmin.


Myöhemmin hän palasi dronilla ottamaan ilmakuvia paikasta ja pani merkille jäänteet, jotka näyttivät rakennetun hänen kuvaileman "basilikasuunnitelman" mukaan – kuten kirkoissa, joiden keskilaivoa reunustavat käytävät, joita erottavat pylväsrivit, ja apsi toisessa päässä.
Orhun näytti löytönsä Celal Bayarin yliopiston arkeologeille, jotka olivat kaivaneet muinaista Pergamonin kaupunkia noin 40 kilometrin päässä Dikilistä, ja he ryhtyivät toimiin. Turkin kulttuuri- ja matkailuministeriön kutsumat asiantuntijat suorittivat sitten oman vuoden mittaisen tutkimuksensa.
Nyt he ovat julistaneet, että Orhun löysi vanhan sataman kolmiosaisen laiturin, joka palveli aikoinaan Kreikan Atarneuksen tai Ataman kaupunkivaltiota.
Sataman sisäänkäynti sijaitsee itä-länsi-akselilla rakennetun tontin itään ja koostuu kolmiosaisista pylväikköistä ja avomeren puoleisesta apsisista.
Ensimmäisen asteen
4-luvulla eaa. Atarneus kukoisti kreikkalaisen tyranni Hermiaan hallintopaikkana, ja kaupunki yhdistettiin myös filosofi Aristoteleen kanssa, joka oli Hermiaan vävy.
Asukkaat hylkäsivät Atarneuksen 1. vuosisadalla eKr., mahdollisesti epidemian vuoksi, mutta sen sataman uskotaan pysyneen käytössä jopa ottomaanien kaudella, joka alkoi noin vuonna 1300 jKr.
Kuitenkin jossain vaiheessa tektoninen liike aiheutti rakenteiden sortumisen mereen ja sataman unohduttamisen.
Izmirin kulttuuriperinnön suojelulautakunta on julistanut alueen nyt "ensimmäisen asteen" suojelualueeksi. "Olen iloinen saadessani hoitaa velvollisuuteni kansalaisena", Orhun sanoi.