Spekulaatio, että Viro Vuoden 1994 lautan hylkyonnettomuus johtui pintatörmäyksestä tuntemattoman aluksen tai esineen kanssa. Uusi tieteellinen tutkimus näyttää heikentyneen.
Kehittyneeseen tietokonemallinnukseen perustuvassa raportissa todetaan, että 80 metriä syvän hylyn oikean puolen vakavat vauriot johtuivat sen törmäyksestä merenpohjaan, eikä mitään löytynyt, mikä kumoaisi alkuperäisen tutkimuksen johtopäätökset.
Lautta upposi kovassa meressä ylittäessään Itämeren Viron Tallinnasta Tukholmaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, mitä pidetään yhtenä 20-luvun pahimmista meritragedioista. Kaikki paitsi 137 989 matkustajasta ja miehistöstä kuolivat koneessa 28. syyskuuta 1994.
Ruotsi, Viro ja Suomi sopivat seuraavana vuonna "Estonian lain" nimetäkseen hylyn lopulliseksi lepopaikaksi, jota ei voitu enää häiritä. Kuolleiden omaiset ja uppoamisesta eloonjääneet eivät kuitenkaan olleet vakuuttuneita maiden turvallisuustutkintaviranomaisten alustavista havainnoista.
Heidän epäilyksensä herätti Discovery TV -dokumenttisarja Viro – Löytö, joka muuttaa kaiken Vuonna 2020. Tämä paljasti, että rungossa oli ollut reikä ja kyseenalaisti tutkinnan johtopäätöksen, jonka mukaan rikkinäinen lukko olisi antanut meren avata keulan oven ja autokannen tulvimaan.
Viime syyskuussa elokuvantekijät saivat sakot paikan pyhyyden rikkomisesta, kun he olivat lähettäneet alas ROV:n ja tekniset sukeltajat kuvaamaan hylkyä.
Dokumentin jälkeen lakia kuitenkin muutettiin sallimaan Viro Sukeltamaan uudelleen, ja uusi tutkinta aloitettiin vuonna 2021. Viime kesäkuussa Viron turvallisuustutkintavirasto ja Ruotsin onnettomuustutkintalautakunta paljastivat, että hylyn oikean puolen vauriot olivat huomattavasti aiemmin arvioitua suuremmat ja kattavat noin 240 neliömetriä.
Uusi raportti perustuu tutkijoilta tilaamaan tietokonemallinnukseen Tallinnan teknillinen yliopisto Virossa. Se oli haastava tehtävä, sanoo tutkimuksen johtava kirjoittaja, meren rakenteiden asiantuntija prof Kristjan Tabri. "Oli tarpeen kehittää menetelmä, jolla kaksi erillistä tieteenalaa, laivaston arkkitehtuuri ja geologia, saataisiin yhteen laskentaympäristöön", hän sanoo.
"Kontekstissa Viro lauttaonnettomuuden jälkeen aluksen kontaktin mallinnus oli ensimmäinen laatuaan. 1990-luvulla onnettomuuden alkuvaihetta mallinnettiin uppoamiseen asti, ja 2000-luvulla yksityiskohtaiset mallit täyttivät laivan vedellä, mutta eivät törmäyspisteeseen asti merenpohjan kanssa. Nyt olemme päässeet aivan viimeiseen vaiheeseen."
Keskiosa Viro Hylyä tukee ulkoneva kallio, keulassa ja perässä se lepää pehmeämmällä savella, mutta molemmat pinnat aiheuttivat rakenteellisia vaurioita, merkittävimmin perässä ja keskilaivassa. Laskelmissa ennustetut merenpohjaan osumisen aiheuttamat vahingot vastasivat 21. syyskuuta esitellyn raportin mukaan läheisesti itse hylylle aiheutuneita vahinkoja.
"Numeeriset simulaatiot ehdottavat erittäin todennäköistä skenaariota sivuvaurioille, jotka johtuvat laivan ja merenpohjan kosketuksesta", sanoo professori Tabri.
Myös Divernetissä: Elokuvantekijöille sakkoja traagisen hylyn "rikkomuksesta".
