Professori Nicholas Owens, Scottish Association for Marine Science -järjestön johtaja, on kuvaillut löytöä, jonka mukaan happea ei vain varastoidu, vaan sitä syntyy valaisemattomissa valtamerten syvyyksissä. SAMS).
Tällä viikolla tehdyssä tutkimuksessa raportoitu SAMS:n johtaman ryhmän tunnistus siitä, mitä he kutsuvat "tummaksi hapeksi" 4 kilometriä Tyynenmeren pinnan alla, kyseenalaistaa aiemman tieteellisen konsensuksen, jonka mukaan happea voivat luoda vain kasvit ja levät muuntamalla energiaa auringonvalosta.
Löytö on jopa kyseenalaistanut elämän syntymisen maapallolla – ja se on todennäköisesti toinen argumentti syvänmeren kaivostoimintaa vastaan.
Professori Andrew Sweetman Oban-pohjaisesta SAMS:stä ja kansainvälinen tieteellinen ryhmä tunnistivat tumman hapen, kun he osallistuivat laivapohjaisiin kenttätutkimuksiin arvioidakseen syvänmeren kaivostoiminnan mahdollisia vaikutuksia Tyynenmeren Clarion-Clippertonin vyöhykkeellä (CCZ) Havaijin ja Meksikon välillä.
"Jotta aerobinen elämä voisi alkaa planeetalla, happea täytyi olla, ja ymmärryksemme on ollut, että maapallon happisaanti alkoi fotosynteettisistä organismeista", sanoo professori Sweetman. "Mutta nyt tiedämme, että happea syntyy syvässä meressä, jossa ei ole valoa. Mielestäni meidän on siksi pohdittava uudelleen kysymyksiä, kuten: mistä aerobinen elämä on voinut alkaa?"

"Akut kivessä"
Syvänmeren kaivosyritykset pyrkivät erottamaan polymetalliset kyhmyt, jotka sijaitsevat kaikkialla CCZ:n merenpohjassa. Ne sisältävät metalleja, kuten mangaania, nikkeliä ja kobolttia, joita käytetään litiumioniakkujen valmistukseen.
Professori Sweetmanin ryhmä havaitsi, että näissä kyhmyissä on erittäin korkea sähkövaraus, joka voi johtaa "meriveden elektrolyysiin" - suolaveden luonnolliseen jakautumiseen vedyksi ja hapeksi. Prosessi vaatii vain AA-paristoa vastaavan jännitteen, noin 1.5 V.
Analysoimalla useita kyhmyjä, ryhmä kirjasi jopa 0.95 voltin lukemia niiden pinnoille ja päätteli, että huomattavasti korkeampia jännitteitä voi esiintyä, kun kyhmyt ryhmittyivät yhteen, mikä johti tumman hapen tuotantoon.
"Tämän löydön myötä olemme synnyttäneet monia vastaamattomia kysymyksiä, ja mielestäni meillä on paljon mietittävää sen suhteen, kuinka louhimme nämä kyhmyt, jotka ovat käytännössä akkuja kivessä", sanoi professori Sweetman.
"Kun saimme ensimmäisen kerran nämä tiedot, ajattelimme, että anturit olivat viallisia, koska jokaisessa syvässä meressä koskaan tehdyssä tutkimuksessa on nähty happea vain kulutetun eikä tuotetun. Tulimme kotiin ja kalibroimme anturit uudelleen, mutta 10 vuoden aikana nämä oudot happilukemat ilmestyivät jatkuvasti.
"Päätimme käyttää varamenetelmää, joka toimi eri tavalla kuin käyttämämme optodianturit, ja kun molemmat menetelmät palasivat samaan tulokseen, tiesimme, että olimme saavuttamassa jotain uraauurtavaa ja ajattelematonta."
Mieti evoluutiota uudelleen
Professori Sweetman on aiemmin osallistunut Clarion-Clippertonin vyöhykkeen ympärillä olevien merensuojelualueiden (MPA) tunnistamiseen ja arvioinut biologista monimuotoisuutta tietyillä alueilla, joilla uskotaan, että mahdollista syvänmeren kaivostoimintaa tulisi välttää. Hän uskoo nyt, että arviointia on ehkä tarkistettava uusien todisteiden valossa.
"Hapen tuotannon löytäminen ei-fotosynteettisellä prosessilla edellyttää meidän pohtimista uudelleen, kuinka monimutkaisen elämän evoluutio planeetalla on saattanut syntyä", kommentoi professori Owens.
"Perinteinen näkemys on, että happea tuottivat ensimmäisen kerran noin kolme miljardia vuotta sitten muinaiset sinilevät mikrobit, ja sen jälkeen monimutkainen elämä kehittyi vähitellen. Vaihtoehtoisen lähteen olemassaolo edellyttää radikaalia uudelleenarviointia." Tutkimus julkaistaan tällä viikolla Nature Geoscience.
Myös Divernetissä: MITEN O2-TASON MUUTTAMINEN VAIKUTTAA MEREN ELÄMÄN?, KUOLLIEN VYÖHYKKEIDEN NOUSEMINEN AIHEUTTAA HUOLESTA, VALANPYYNTAKANTA ENSIMMÄISEKSI SYVÄMEREKAIVONNAN KÄYTTÖÖN, SUURIN ELÄMÄ DEEP-MINERS-TAVOITEALUEELLA UUTTA TIETEELLE