Sukeltajat ovat saaneet päätökseen roomalaisen kauppalaivan haaksirikon sisällön esiin Mallorcalla – ja niitä tutkivat asiantuntijat uskovat, että se on yksi parhaiten säilyneistä ja merkittävimmistä muinaisista aluslöydöistä Välimerellä.
Epätavallisella tavalla monet aluksella löydetyistä 300 saviamforasta eivät säilyttäneet vain jälkiä sisällöstään, vaan myös maalattuja kirjoituksiaan.
Lue myös: 6 Välimeren hylkyä tarkastettiin Unescon tehtävässä
3. tai 4. vuosisadalta peräisin oleva hylky oli säilynyt hiekassa, ja se sijaitsee vain 2 metrin syvyydessä aivan vilkkaalla Ca'n Pastilla -rannalla Palman lahdella, joten näyttää ihmeelliseltä, että se oli pysynyt häiriöttömänä noin 1700 vuotta. Paikalliset sukeltajat olivat kuitenkin kertoneet viranomaisille vuosikymmeniä, että he epäilivät, että läheisyyteen olisi haudattu jotain.
Heinäkuussa 2019 amforanpalaset havaitsivat pariskunta, mikä sai meriarkeologit lopulta ryhtymään toimiin, kuten tuolloin raportoitiin Divernet. Nyt paljastettuna aaltoalueella hylyn katsottiin olevan vaarassa sekä myrskytuhoille että ryöstelylle, joten paikka eristettiin ja siitä tuli osa Arqueomallornauta-projektia, jota hallinnoivat alueviranomaiset Consell de Mallorca ja meriarkeologit. Baleaarien, Barcelonan ja Cadizin yliopistot.
Covid-pandemia puuttui asiaan, mutta kaivaukset saatiin vihdoin käyntiin marraskuussa 2021, jolloin kahdeksan sukeltajaryhmä pyrki paikantamaan ja nostamaan amforat ja muut säilytettäväksi ja analysoitavaksi. Operaation vedenalainen vaihe saatiin päätökseen helmikuun lopussa.
300 amforassa olisi ollut viiniä, oliiveja, öljyä tai kalakastiketta, ja 100 niistä löydettiin täydellisinä maalatuilla kirjoituksilla ja joissain tapauksissa sinetissä kristillisiä merkkejä.
Lisäksi löydettiin kaksi ehjiä kenkiä, joista toinen oli valmistettu nahasta ja toinen, espadrille-tyylinen, espartoköydestä; keittoastia; öljylamppu, jossa on jumalatar Dianan symboli; ja puuntyöstöpora.
"Tämä on käytännöllisesti katsoen ainutlaatuinen tilaisuus tutkia tuon ajanjakson kokonaista lastia myöhäisen antiikin alkuvaiheessa, jolloin Välimerellä oli vähän tunnettuja aluksia ja vielä harvemmissa latinalaisamerikkalaisessa lastissa", totesi Baleaarien yliopisto.
Aluksen, joka tunnetaan nykyään nimellä "Ses Fontanelles" -hylky, uskotaan todennäköisesti ankkuroituneen paikalle mahdollisesti ylittäessään Espanjasta, ja uppoutuneen myrskyn pakotettaessa sen kiville. Asiantuntijat sanovat, että löytö korostaa Baleaarien arvoa Rooman ajan kauppiaiden pysähdyspaikkana.
Alus oli 12 metriä pitkä 5-6 metrin säteellä. Runkoa ei ole vielä nostettu, mutta ominaisuudet, kuten lastilaipiot, ovat ehjät ja puun sanotaan pysyvän kiinteinä kosketettaessa. Puun tutkiminen viittaa siihen, että alus on rakennettu Espanjan Cartagenan alueelle.
Bysantin haaksirikko
Samaan aikaan vähemmän näyttävässä mutta silti merkittävässä löydössä on kaivettu keramiikkaa 5.–6. vuosisadan bysanttilaisesta haaksirikkoutumisesta itään Kreikan Fournin saaresta itäisellä Egeanmerellä.
Toisin kuin ylivalottunut Ses Fontanellesin hylky, Fournin paikka on 43-48 metrin syvyydessä hiekkaisessa osassa yhdellä saaren jyrkimmistä, tuulisimmista ja saavuttamattomimmista alueista, mikä vaikeutti hylyn kartoittamista.
Amforien määrä oli paljon pienempi, noin 15 löydettiin hautautuneena hiekkaan, mutta myös suuri määrä pöytäkeramiikkaa löydettiin sekä aluksen puutavaraa.
Kreikan kulttuuri- ja urheiluministeriö totesi tuoreessa raportissaan vuoden 2021 kaivauskautta, että paikka on nyt ajoitettu vuosille 480–520 jKr ja että alus ja sen lasti olivat epätavallisen hyvässä kunnossa.
